28. heinäkuuta 2010

Ehkäisyn kiemurat

Viikonloppuna mieheni oli lomilla. Molemmilla oli kunnon panetus, sillä emme olleet nähneet toisiamme taas kahteen viikkoon. Ehdimme pari kertaa rakastelemaan, kunnes ilmeni ikävä yllätys: tiputusvuoto. Olin viimeisimpiä kuukautisia ennen kokeillut pystynkö syömään kaksi e-pilleriliuskaa putkeen. Kuukautiset tulivat aivan normaalisti, ja ehdinkin jo ilahtua, että ehkä sittenkin voisin pitää menkkoja harvemmin kuin kerran kuussa. Puolitoista viikkoa kuukautisten jälkeen alkoikin sitten tiputusvuoto, mikä ei ole edelleenkään loppunut. Pitää siis uskoa. En voi syödä kuin yhden liuskan putkeen. Olisi ollut miellyttävämpää, jos menkkoja ei olisi tarvinnut joka kuukausi pitää. Siinä olisi ollut ihan käytännönkin syy, sillä menen tammikuussa armeijaan.

Aluksi tiputusvuoto säikäytti, sillä minulla ei ole ikinä mitään ongelmia kuukautisten suhteen. Menin heti googlettamaan (tyhmä teko) ja mietin kaikki vaivat kohdunkaulansyöpään saakka. Myöhemmin huomasin, että se oli vain normaalia tiputtelua. Vaikka vuoto onkin niukkaa, niin en harrasta seksiä sen aikana. Minulta pienikin vuoto vie kaikki halut. Ihan jo sekin, että kuukautisvuoto ei tuoksu miltään ruusuilta. Miehenikään ei ole koskaan ollut halukas harrastamaan seksiä, jos on vähäänkään vuotoa, joten se siitä.

12. heinäkuuta 2010

Salaisuuksia

Blogissa Nuoret aikuiset kirjoittaja kertoi omista mielikuvista masturboimisen aikana. Aloin pohtimaan omia fantasioitani ja mielikuviani, kun tyydytän itseäni. Minulla ehdottomasti on fantasioita, enkä pystyisi masturboimaan tyydyttävästi ilman mielikuvia.

Yleisimmät kuvitelmani masturboimisen aikana liittyvät yleensä siihen, että saan suuseksiä mieheltäni. Minulla on myös "salainen" fantasia, missä nainen antaa suuseksiä minulle. Nämä kaksi ovatkin käytetyimmät mielikuvani. Ilman fantasioita ja mielikuvittelua en kykenisi saamaan orgasmia masturboimisessa, mutta en myöskään seksissä. Masturboidessa mielikuvavalikoimani on melko niukka, mutta harrastaessani seksiä mieheni kanssa fantasiavalikoimani on suurempi.

Kiihottavin fantasiani liittyy juuri siihen, kun nainen ottaa minulta suihin. Kuvittelen mieheni katsovan meitä, ja hyväilevän itseään samalla, kun toinen nainen tyydyttää minua. Kutsun mieheni minun ja naisen luokse ja käsken häntä panemaan naista samalla kun nainen nuolee minua. Hetken päästä mieheni käy makaamaan ja minä käyn hajareisin hänen kasvojensa päälle. Toinen nainen ottaa samalla mieheltäni suihin. Tämä fantasia kiihottaa minua suunnattomasti, vaikken voisi koskaan kuvitellakaan toteuttavani sitä. Epäilen, ettei miehenikään suostuisi siihen, mutta koskaanhan sitä ei tiedä. Muuten toteuttamisen esteenä ei välttämättä olisikaan mitään, mutta tulisin sairaalloisen mustasukkaiseksi. Minusta on kummallista, että fantasioin tällaisesta, vaikken ikinä haluaisi mieheni olevan kenenkään muun kanssa. Olen saanut loistavia orgasmeja kyseisen fantasian ansiosta.

7. heinäkuuta 2010

Minä ja mieheni

Sain toiveena kertoa vähän enemmän minun ja mieheni parisuhteesta. Seksielämästä kertominen onkin vain raapaisu siitä, mitä suhteemme todella on.

Mieheni ja minä olemme kotoisin eri paikkakunnilta. Tapasimme netin välityksellä, mutta emme täysin saatumalta. Näimme jo viikon päästä tutustumisestamme ja juttu toimi meidän välillämme välittömästi. Olimme ennen tapaamistamme jutelleet netissä ja puhelimessa. Olen luonteeltani melko arka ihminen, joten vieraan miehen luokse meneminen oli aika hurja juttu minulle, mutta olin täysin varma asiasta. Vaistoon voi luottaa aika pitkälle. Harrastimme seksiä ensimmäisen kerran juuri tuona samaisena viikonloppuna. Siitä saakka olemme olleet täydellinen pari.

Jouduimme elämään melko pitkään etäsuhteessa, kunnes mieheni valmistui ja pääsi muuttamaan luokseni. Mieheni muuttaminen luokseni oli luontevin vaihtoehto, koska itselläni oli koulu kesken. Jännitin hieman yhteen muuttamista, sillä minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta sellaisesta. Yhteiselo on kuitenkin sujunut paremmin kuin hyvin.

Tuntui, että ehdimme vain hetken nauttia toistemme seurasta, kunnes oli taas edessä "etäsuhde". Mieheni lähti tammikuussa armeijaan ja on siellä vuoden. Voi ainakin sanoa, että suhteellamme on hyvin vankka pohja, sillä olemme suurimman osan parisuhteestamme eläneet etäsuhteessa, mutta kokemusta on myös siitä, millaista on elää toisen kanssa.

Niin kuin aikaisemmin jo mainitsin, olemme käytännössä täydellinen pari. En tarkoita sillä, etteikö meillä olisi koskaan ongelmia, vaan tarkoitan, etten usko kenenkään olevan minulle yhtä täydellinen kuin mieheni. Tunsin näin heti ensimmäisellä kerralla, kun tapasimme, eikä tunne ole muuttunut. Päinvastoin; se on ajan myötä vain voimistunut. Tiedän haluavani olla loppu elämäni hänen kanssaan. En ole koskaan ollut onnellisempi kuin nyt.

On meilläkin ajoittain ongelmia. Emme riitele melkein koskaan, mutta silloin, kun riitelemme, riitelemme täysin aiheesta. Emme harrasta ns. "turhaa" riitelyä. Se voi kuulostaa kummalliselta, eikä kukaan ystävistämme ymmärrä sitä. Meidän ajatuksemme kulkevat niin samaa rataa, että kompromissien tekeminen ja asioiden selvittely on helppoa, ja siksi riitoja ei yleensä edes synny. Saatamme kuitenkin ajoittain ärsyyntyä toisen tekemisiin tai sanomisiin, mutta ei niitä voi riidoiksi sanoa. Se kuuluu normaaliin ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Itse parisuhteessamme ei ole ongelmia. Ainoa asia, mikä välillä ärsyttää, on etäsuhteessa eläminen. Asia ei johdu meistä eikä siihen voi kumpikaan vaikuttaa, joten asian kanssa täytyy vain elää. Rakastan miestäni niin paljon, että kestän hänen vuokseen mitä tahansa. Armeija on kuitenkin lujittanut entisestään suhdettamme. Meillä menee paremmin kuin koskaan (vaikka ei meillä huonosti ole ikinä mennytkään). Se heijastuu myös seksielämäämme, niin kuin olen tainnut mainitakin.

Meillä on mielestäni kaiken kaikkiaan aivan normaali parisuhde. Epänormaalin meistä tekee ainoastaan se, että olemme onnellisia ja äärettömän rakastuneita toisiimme. Ihmiset puhuvat alkuhuumasta, mutta meille se huuma on aivan normaali osa arkea. Vertaan itseäni ja miestäni lähinnä tuttujemme ja ystäviemme parisuhteisiin. Kaikilla tuntuu olevan hirveästi ongelmia tai riitoja tai seksi ei suju. Me emme ymmärrä heitä, eivätkä he meitä. Meillä myös on riitoja ja huonoja hetkiä (ei sellaista parisuhdetta olekaan, missä ei olisi!), mutta saamme ne nopeasti selvitettyä. Tiedän, että jokaiseen parisuhteeseen tulee varmasti ainakin yksi kriisi, mutta olen varma, että me aikanaan selviämme siitä.